Inkoolainen valokuvataiteilija Kristoffer Albrecht (s. 1961) on julkaissut yli 30 valokuvakirjaa ja opettanut valokuvausta mm. Taideteollisessa korkeakoulussa (nyk. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) runsaat kolme vuosikymmentä. Albrechtin kuvat syntyvät havainnoista ja muovautuvat sävykkäisksi mustavalkovedoksiksi tai kuvateoksiksi. Albrechtille pieni on kaunista ja kauneus on ajan hiertämää, joka syntyy sattumanvaraisten osasten hetkellisesti asettuessa samalle näyttämölle. Kun kärpänen tutkailee paperin palasella kuollutta päästäistä tai peili peilaa itseään, ei draamaa tarvitse lähteä etsimään kotoa kauempaa, mutta eri puolilla maailmaa tehdyillä kuvausmatkoilla kokemuksen välittäjiksi tulevat ohikulkijat, ihmiset, hevoset tai linnut.

Kulissit vaihtuvat ahtaista kortteleista aavana aukeavaan ulappaan ja sää on fyysistä: pilvet hipovat päätä, sade riepoo kulkijaa, sumu syleilee. Valokuvaajan katseesta tietämättömät tulevat osaksi tarinaa, joissa ihmisten aherrus näyttäytyy samankaltaisena kuin minkä tahansa eläväisen täällä maan päällä, yhtäaikaa ikuiselta ja ohikiitävältä. 

Norpas festivaaleilla nähdään kokoelma Albrechtin uniikkeja tai pienten editioiden kuvateoksia. Ajatuksen kirjasta ja kuvateoksesta Albrecht onkin vienyt omaan ulottovuuteensa ja niissä yhdistyvät käsityö, suunnittelu ja vedostaminen uutta luovalla tavalla. Omaperäisten kuvateosten tekemisen kulttuuri heräsi kukoitukseensa Taideteollisessa korkeakoulussa 1980-luvulla Pentti Sammallahden kuvateostyöpajoissa, joissa ilmaisussa yhdisteltiin erilaisia paino- ja vedostusmenetelmiä, typografiaa sekä kirjansidontaa.